Vihreiden Saara Hyrkkö vaati perjantaina Helsingin Sanomien haastattelussa Suomea neuvottelemaan EU:n komissiolta joustoja edessä olevaan julkisen talouden sopeutusurakkaan. Samalla Hyrkkö katsoi Orpon hallituksen heikentäneen parlamentaarista velkajarrusopua tekemällä ensi vuodelle alijäämäisen budjettiesityksen.

Liike nytin Hjallis Harkimo puolestaan sanoutui sovusta jälkikäteen irti, koska piti sopeutusten 8-11 miljardian tasoa epärealistisena.

– Jos yhteisestä parlamentaarisesta sovusta ryhdytään alle vuodessa lipsumaan, niin kaikilta kaivattaisiin enemmän selkärankaa, Räsänen sanoo Demokraatille.

RÄSÄNEN pitää säännöistä ja niihin liittyvistä poikkeuksista keskustelemista muutenkin erikoisena.

– Tärkein asia, joka poliitikkojen pitäisi nyt ymmärtää ja kertoa rehellisesti kansalaisille on se, että vaikka meillä ei olisi mitään sääntöjä, niin nykyisellään ei voida jatkaa. Ongelma ei ole säännöt vaan se, että menot ovat vuositasolla toistakymmentä miljardia suuremmat kuin tulot.

– On päivänselvää, että tätä tilannetta pitää lähteä kuromaan umpeen ja se tarkoittaa julkisen talouden vahvistamista. Sitä eivät säännöt muuksi muuta.

NYKYISTEN ennusteiden valossa Suomi ylittää Räsäsen mukaan 100 prosentin velkasuhderajan tulevan vaalikauden lopulla, jos mitään ei tehdä.

– Täytyy kysyä, että kuinka huonoksi tämän tilanteen pitää mennä, että korjausliikkeeseen syntyisi vähän laajempi halu.

Räsänen pitää ilmeisenä, että esimerkiksi puolustusmenoihin liittyvästä poikkeuslausekkeesta tullaan keskustelemaan EU:ssa tulevaisuudessakin jäsenmaiden kasvavien puolustustarpeiden vuoksi. Myös EU-säännöistä tullaan siis jatkossa neuvottelemaan.

– On selvää, että seuraavakin hallitus pyrkii tätä unionissa edistämään.

Kansalaisten kannalta olisi Räsäsen mukaan olennaista keskustella tavoista, joilla puolueet pyrkivät julkista taloutta vahvistamaan.

PETTERI Orpon (kok.) hallitus pudotti Räsäsen mukaan hanskansa syksyn budjettiriihessä, kun se päätti heikentää ensi vuonna julkista taloutta. Samalla hallitus tulee huonontaneeksi seuraavan vaalikauden ensimmäisen budjetin lähtökohtia.

– Onhan se ymmärrettävää, että moni alkaa kysellä, että kun yhteistä sopua ei noudateta hallituksessakaan, niin miksi muiden pitäisi.

– Toivoisin, että maan hallitus menisi peilin eteen ja toteaisi, että heidän oma vastuuttomuutensa ensi vuoden osalta heikentää uskoa parlamentaariseen sopuun. Tätä varmasti seuraavat myös luotonantajat maan rajojen ulkopuolella.